Ympäristöystävällisyys ja haitat.

Ajattelin vertailla kahden eri maan tapaa hoitaa ympäristöön liittyviä asioita.

Otan ensin vertailuun asuinmaani Ruotsin. Mitä tehdään kun suklaalevy on syöty? Se päällinen heitetään roskiin. Mitä tehdään papereille joita ei enää tarvita? Ne heitetään myös pois mutta ei roskiin vaan paperinkeräykseen. Myös maitopurkit ja patterit lajitellaan erikseen, samoin lasipurkit ym.

Tietenkään kaikki ei näistä tavoista välitä tai jotkut tekevät parhaansa mutta eivät täysin onnistu mutta tarkoitus tässä maassa on että jätteet lajitellaan niin hyvin kuin mahdollista. Jopa muuttolaatikoille on olemassa erillinen kierrätyspaikka (katso kuva). Kaiken tämän tarkoituksena on että ne tuotteet käytetään uudestaan ja näin ollen metsää ja ilmanlaatua säästetään.

Limupullot palautetaan kauppaan ja siitä vastineeksi saa 1kr pientä pulloa kohti ja 2kr isoa pulloa kohti. Kaupat mainostavat ympäriystävällisiä lamppuja tai pesukoneita ja taloihin tehdään julkisivuremontteja jotta niistä tulisi ympäristöystävällisempiä.

Puhutaan myös sähköautoista, tuulivoimaloista, aurinkopaneeleista, kaukolämmöistä mitkä on luontoystävällisempiä vaihtoehtoja mitä esimerkiksi bensalla kulkeva auto, ydinvoima tai vedellä toimiva lämmitys kotipattereissa.

Sähköauto on vielä uusi juttu, mutta sillä aikaan kun sen kehitystä odotellaan, niin saadaan kuulla automainoksissa kuinka joku auto on ympäristöystävällisempi ja autokoulussa opetetaan miten ajetaan autoa ympäristöystävällisemmin.

Mutta silti auto nähdään ilman saastuttajana. Siksi Ruotsi satsaa junaliikenteeseen. Täällä Tukholmassa on paljon suurempi raide liikenne mitä Helsingissä ja kokoajan rakennetaan lisää. Nytten on Citybana liikenne rakenteilla jonka pitäisi tietääkseni valmistua 2015 vai olikohan 2017 ja sitten sain kuulla että joulukuussa on tulossa uusi lähijuna yhteys Tukholman ja Uppsalan välille. Samalla on muuallekin rakenteilla lisää ja lisää junaliikennettä.

Kaiken tämän tarkoituksena on että ihmiset käyttäisi junaa auton sijasta koska se on luontoystävällisempää.  Samalla on myös keskustassa olemassa vero systeemi että jos ajaa kameroiden ohi niin kotiin tulee lasku perässä. Tämä myös sen takia että autoilu vähenisi.

Samaan aikaan Pakistanissa eletään toisenlaista elämää. Olin siellä käymässä 2007 ja 2008 vuosien vaihteessa ja ilmapiiri oli toisenlaista. Roska-autot eivät tulleet hakemaan jätteitä vaan roskapussit heitettiin ulos. Pihassa oli kaatopaikka. Voitte siis kuvitella että lajittelusta ei siellä ollut tietoakaan.

Ilma oli niin saasteinen että minulle iski paha yskä. Minua kehotettiin jo menemään lääkäriin mutta sanoin että olen kohta menossa takaisin Ruotsiin ja uskon silloin paranevan ja niin siinä myös kävi. Se saaste leijui ilmassa ja jouduin pitää suuni edessä suojaa.

Junan näin siellä peräti kerran. Se taisi olla jokin pikajuna. Sitä en sitten tiedä kuin usein niitä junia menee ja kuin pitkiä pätkiä. Sen sijaan siellä oli autoja joka puolella. Ja ne eivät olleet mitään uudenlaisia hienoja, enemmän ympäristöystävällisempiä autoja vaan ne olivat sellaisia 70-luvun tyylisiä autoja jotka saastutti ja paljon. Ne autot kulkivat kaasulla.

Näin TV:stä bensa mainoksen mikä koski ympäristöystävällisyyttä. Siinä mainoksessa jokin mies kävi tankkaamassa autoaan ja puhui toiselle miehelle jotain mistä en ymmärtänyt. He kumminkin näyttivät sitä bensatankkia jonka kyljessä oli firman nimi ja siinä mainoksessa näkyi kuinka Pakistanin ilma on puhtaan raikas sen bensiinin ansiosta.

Ajattelin mielessäni että kuinka kauan saadaan odottaa kunnes tuo tulee olemaan totta. Haluaisin niin että Pakistan alkaisi myös ajatella ympäristöä. Pääkaupungissa oli jo puhtaampaa vaikka näinkin kaatopaikkoja omakotitalojen pihoissa mutta se luonnon puhtaus pitäisi saada koko maahan.

Mutta eihän se täysi mahdottomuus olisi. Näin kerran ohjelman New Yorkista mikä kertoi siitä, kuin vielä olikohan 50 vuotta sitten New Yorkin kadut näytti samalta kun kadut Pakistanissa. Oli itse asiassa vielä pahemmassa kunnossa ja ihmiset jotka kuolivat esimerkiksi sairauksiin niin jätettiin vaan kaduille makaamaan. Niin ei sentään Pakistanissa tehdä.

 Mutta sitten joku lääkäri alkoi miettiä että miksi sama sairaus on niillä ihmisillä jotka ovat asuneet saman katon alla ja sitten kun hän meni käymään heidän kotona niin hän tajusi että syy oli hygieniassa.

Hän teki kokeita ja alkoi samaan selville kuinka vaarallista kaikki epäpuhtaus on ja hän alkoi vaatia saippuan käyttöä ja että roskat ym. viedään kaduilta pois jne. Ensin hänen puheita ei otettu vakavasti mutta pikkuhiljaa häntä kuunneltiin ja tiedätte miten paljon puhtaampi New York on tänäpäivänä.

Itse haluan myös tsempata ympäristön parhaaksi ja yritän kierrättää niin hyvin kun voin. Yksi mikä jäi aikaisemmin mainitsematta on, että kirpputorit ovat myös hyviä kierrätyspaikkoja.  Myös lapselle pieneksi jääneitä vaatteita voi luovuttaa tutuilla jotka tarvitsevat niitä.

Halusin tällä kirjoituksella verrata miten kahden maan välillä on niin isot erot koskien ympäristöstä huolehtimista ja sitten ottaa esimerkkinä kuin maa missä puhtaudesta ei ollut välitetty, tänäpäivänä siellä asenne on toisenlainen.

Kierrättäkää niin hyvin kun voitte. Ostakaa energiansäästö lamppuja, ajakaa autoa ympäristöystävällisemmin tai ottakaa mieluimmin juna jos mahdollista, pitäkää valot päällä vain huoneissa missä olette, palauttakaa pullot, älkää turhaan avatko jääkaapin ovea jne.

Teksti kuvassa suomeksi: "Bauhausin muuttolaatikko on täysin kierrätyskelpoinen. Jätä se wellkierrätykseen (?) niin se saa uuden elämän."

kuva: mun ottama kuva kotoota