maanantai 1. lokakuuta 2012

ADHD ja Aspergerin syndrooma.


Moni sanoo että ADHD on muotitauti mutta näin ei ole. ADHD on ollut aina olemassa mutta siitä ei tiedetty mitään aikanaan. Nyt on tiede ja tekniikka kehittynyt sen verran että epilepsiakohtauksen saanutta ei pidetä pirun riivaamana vaan tiedetään että hänellä on epilepsia.

Minulla siis on ollut ADHD ja Aspergerin syndrooma jo lapsuudessani mutta silloin 80-luvulla sellaisia käsitteitä ei vielä tunnettu. Diagnoosit sain kun menin itse terveyskeskukseen ja sanoin että päässäni on jotain vialla.

Voisin kertoa hyvin tarkkaa mutta on parempi tehdä lyhennelmä sillä tekstistä tulee silti pitkä vaikka yritän tehdä siitä lyhyen.  Jospa aloitan sitten sieltä lapsuudestani. Kävin ensin 0-luokan koska jotkut tädit olivat sitä mieltä että en ole vielä kypsä koulunpenkille. Siellä siis valmisteltiin koulumaailmaan.

Minulla meni 1 ja 2 luokat aika hyvin ja osasin lukea jo ennen kouluun menoa mutta vaikeudet alkoi kolmannella. En pystynyt keskittymään. Olin omissa ajatuksissani kokoajan ja suuriosa opettajan puheesta meni korvasta sisään ja toisesta ulos. Voiko silloin oppia? Ei oikein. Vihkoon tykkäsin kirjoittaa aina kun opettaja pyysi kirjoittaa mutta en kauheasti vaivautunut opettelemaan sitä mitä vihkossa luki.

En pärjännyt opinnoissani ja kävin erityisopetuksessa. Tykkäsin kyllä käydä koulua siitäkin huolimatta että minua kiusattiin ja kavereita ei ollut paitsi silloin kun pelattiin liikuntatunnilla sählyä ja silloin olin suosittu koska osasin pelaa hyvin. Mutta muutoin minua kiusattiin ja syrjittiin.

Kuudennella luokalla opettaja tuli sanomaan minulle että jossain erityiskoulussa olisi paikka minulle vapaana jos haluaisin mennä sinne mutta kieltäydyin. Menin sen sijaan normaalille yläasteelle minkä selvisin ihme kyllä kolmessa vuodessa tosin alhaisin arvosanoin. Mutta ei tullut kuuloonkaan että olisin voinut mennä lukioon joten hain suoraan 10-luokalle missä sain nostettua arvosanoja jonkin verran mutta en tarpeeksi.

Tämän jälkeen elämäni on ollut hyppimistä paikasta toiseen. Olen opiskellut, ollut töissä, harjoittelussa, äitiyslomalla ja olen ollut työtön ja kotirouva. Mitä olen tehnyt niin ei ole kestänyt kauhean kauan, useimmiten vain muutaman kuukauden.

Olen saanut kuulla vaikka mitä elämäni aikana epäonnistumisten takia. Multa ei onnistu työnteko, opiskelut, kotityöt, ruoanlaitto jne. Aina tulee joltain jotain sanomista ja kaikki mitä teen niin keskeytyy. Lopulta aloin miettii että mikä minussa on kun minulla on jo lapsuudesta asti ollut vaikeuksia.

Päätin ottaa selvää ja menin terveyskeskukseen. Sieltä lähettivät lähetteen psykiatriselle ja siellä tapasin kolme psykologia ja lopulta lääkärin. Sain tehdä ihme testejä, vastailla kysymyksiin, täytellä papereita ja yksi psykologeista soitti myös äidilleni Suomeen kysyäkseen lapsuudestani. Onneksi tämä psykologi oli suomalainen.

Lopulta kaikki kokoontui yhteen ja katsoivat materiaalit läpi ja totesivat että minulla on ADHD ja vähän Aspergeriä.  En tiedä miksi he ajatteli että ”vähän”. Ehkä minulla ei sitten ole erikoislahjakkuutta niin kun Asperger ihmisillä tuppaa olemaan. Sitä on sanottu että Mozartilla Ja Einsteinilla olisi ollut Asperger.

Miten ADHD ja Asperger minussa näkyy eniten? ADHD näkyy keskittymisvaikeudella. Minä en ole hyperaktiivinen niin kun ADHD henkilöistä ensin ajatellaa. Tai olen, mutta se ei näy minussa ulospäin sillä se valtava vilinä tapahtuu aivoissani. Minä ajattelen, ajattelen ja ajattelen. Minulta on kysytty että mitä sinä sitten ajattelet ja vastaan että kaikenlaista, menneisyyttä, nykyhetkeä, tulevaisuutta. Sitten minulle on sanottu että pitää vaan lopettaa se ajatteleminen ja silloin minulta tulee syvä huokaus sillä se ei onnistu.

Minulla on lääkitys päällä nytten ja se on auttanut minua paljon mutta ei se ole täysin poistanut ongelmaani. Tunnen kumminkin enempi rauhaa pääni sisällä. Ja pystyn paremmin keskittyy siihen mitä tapahtuu tässä ja nyt.

Asperger minussa lähinnä näkyy sillä että tarvitsen erittäin tarkat rutiinit ja monesti minulle pitää näyttää kädestä pitäen mitä tehdä, muutoin en osaa. Aloitekyky on todella huono ja tiedän että pitäisi tehdä jotain mutta en vaan saa aikaiseksi. Tarkat rutiinit auttavat minua saamaan jotain aikaiseksi, mutta sitten jos rutiineihin tulee muutoksia, niin menen shokkiin ja paniikkiin. Minun on vaikea muuttaa rutiineita.

Asperger ihmisillä löytyy myös yksi aihe/asia mistä he ovat erittäin kiinnostuneita ja he voivat olla vaikka kuin kauan sen harrastuksen parissa mikä kiinnostaa ja sitten muut asiat unohtuu. Minulla tämä harrastus on tietokone! Lähinnä netti ja Facebookissa hengailu.

Tykkään myös kovasti kirjoittaa ajatuksiani joko paperille tai koneelle ja sen takia minulla taitaa tämä blogikin olla. :)

Kuvalähde: google, health.yahoo.net

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti