Osasin itse jo
lukea ennen kun aloitin 1 luokan ja muistan kun olin itse kolmannella ja
siskoni ensimmäisellä luokalla ja kysyin äidiltä että milloin siskoni oppii
lukemaan. Hän sanoi tyynen rauhallisesti että kyllä se jo ennen joululomaa osaa
lukea. Tämä oli itsestään selvää ja näin siinä myös kävi.
Siskoni pärjäsi
hyvin koulussa mutta itselläni oli vaikeuksia toimintarajoitteiden takia joista
ei silloin vielä tiedetty. Selvisin kyllä ilman että jäin luokalle mutta
arvosanat ei ollut kehuttavia. Olen miettinyt että olisinko pärjännyt paremmin
jos olisin käynyt koulut Ruotsissa?
Nyt ehkä
ihmettelette että miksi olisin saattanut pärjätä täällä ja tässä tulee vastaus.
Muistan kun sain tietää että täällä ei vaadita lukutaitoa kun vasta kolmannella
luokalla. Täällä annetaan lapselle enemmän tilaa edetä sen mukaan mihin itse
pystyy kun Suomessa taas vedetään tiukka linja ja kelkasta ei pidä tippua.
Olisinko
pärjännyt koulussa paremmin jos olisin saanut edetä enempi omaa tahtia? Mitä
jos minulta ei oltais vaadittu että kertotaulu pitää osata tietyssä ajassa? Tai
että se olisi ollut hyväksyttävää että minulla kestää kauemmin tajuta mitä
tarkoittaa adjektiivi, substantiivi ja verbi?
Kun Suomessa en
vielä ollut oppinut yhtä asiaa niin opettaja meni jo seuraavaan, kun taas
Ruotsissa olisin saanut jatkaa sen yhden asian kanssa eikä minun olisi
tarvinnut opetella sitä seuraavaa asiaa vielä silloin. Kuulostaa hyvältä mutta
olisinko oppinut yhtä paljon mitä muut oppivat? Muut jotka kävivät samassa
ajassa läpi enemmän mitä minä koska he oppivat enemmän?
Kuulin että
täällä ei haluta painostaa lapsia oppimaan tietyssä ajassa koska silloin on
olemassa riski että lapsi menee lukkoon eikä ikinä opi. Onko minulle käynyt
näin? Se on huomattu että Suomessa lapset oppivat kyllä lukemaan vaikka heitä
”painostetaan” mutta kyse ehkä on niistä ”normaaleista” lapsista eikä meistä
jotka ei pysy mukana kelkassa.
Nyt kun asiaa
hieman tiedustelin tuttupiiriltä niin huomasin monen ihmetelleen tätä väitettä,
että vasta kolmannella luokalla vaaditaan lukutaito. Monelta tuli kommentti
että hän on oppinut lukemaan jo ensimmäisellä luokalla. Mutta ehkä ne olivat
niitä aikoja kun he olivat lapsia ja nyt ovat ajat muuttuneet.
Varmasti myös
opettajankoulutus ratkaisee ja se että Ruotsissa on enemmän maahanmuuttaja
taustaisia lapsia. Suomessa opettajan työ on arvostettu kun taas Ruotsissa ei
kiinnostusta tahdo löytyä.
Syynä voi olla ei
pelkästään koulutuksen pituus vaan myös koulutuksen taso. Suomessa opettajat
saavat oppilaat hiljaiseksi kun taas Ruotsissa eivät siihen pysty. Tämä on
yleistystä mutta tällaisen käsityksen olen saanut. Uteliaisuuteni on herännyt ja
haluan selvitellä asiaa tarkemmin.
Mutta miten
saataisiin Ruotsiin sitten yhtä tasokas opettajankoulutus kuin Suomessa ja
miten saataisiin lapset Ruotsissa oppimaan paremmin ja kunnioittamaan opettajia
paremmin? Sehän on selvää että opettajien pitää olla koulutettuja ja heiltä on
löydyttävä auktoriteettia jotta oppilaat olisi hiljaa, mutta entä se vaatimus?
Olisiko parempi antaa lasten edetä omaa tahtia vai pitää tiukka linja?
Poikani käy
suomenkielistä koulua ja siellä toimitaan enempi Suomen koulumallin mukaan,
tietenkin Ruotsin opetusohjelmaa noudattaen. Siellä opetetaan hyvät tavat kuten
sanoa kiitos, ole hyvä, anteeksi ja siellä otetaan puhutteluun jos on aihetta. Opettajalta
tulee hyssss heti jos joku avaa suunsa ilman lupaa.
En ole käynyt
muissa kouluissa seuraamassa oppitunteja mutta olen saanut käsityksen että
ruotsalaisissa kouluissa ei ole niin. Moni on pettymyksen jälkeen vaihtanut
lapsensa toiseen kouluun. Olen kuullut että luokka on ollut rauhaton eikä
opettaja ole saanut oppilaita hiljentymään ja olen kuullut opettajista joiden
mielestä lasten on osattava laskee 18+34 tyylisiä laskuja sormilla eikä heille
olla opetettu kymmenjärjestelmää. Eli siis ykköset, kymmenet, sadat, tuhannet
jne. Ja kuulemma opettaja on koulutettu.
Tosiaan sekään ei
ole niin itsestään selvää että opettajat on koulutettuja. Itse aloitin
opettajankoulutuksen jonka jätin parin kuukauden päästä kesken rahaongelmien
takia mutta siellä oli kaks nelikymppistä naista jotka oli työskennellyt jo
monta vuotta opettajana ilman koulutusta. Nyt he sitten saivat aikaiseksi
hankkia myös koulutuksen. Suomessa tämä ei olisi mahdollista. Suomessa on myös
pääsykokeet mitä täällä taas ei vaadita.
On pakko myöntää
että nämä koulut mistä olen kuullut vain huonoa, sattuu olemaan kouluja missä
on sanoisinko vain maahanmuuttaja taustaisia lapsia. Mutta mielestäni sillä,
onko lapsi maahanmuuttaja taustainen vai ei, ei pitäisi olla mitään tekemistä
sillä saako opettaja hänet hiljaiseksi vai ei. Ymmärrän jos on vaikeuksia oppia
koska ehkä kielen kanssa on ongelmia tai he eivät saa kotona apuja läksyjen
kanssa koska vanhemmat eivät osaa ruotsia mutta opettajan kunnioitus pitäisi
silti löytyä. Enhän minäkään pärjännyt koulussa mutta olin silti hiljaa
tunnilla, omissa ajatuksissani.
Tästä aiheesta
voisin kirjoittaa lisää ja ehkä kirjoitankin kunhan saan tietää enemmän mutta
tähän on hyvä lopettaa tältä erää.
Kuva: http://opoposio.blogspot.se/2012/08/opo1-pe-3182012-klo10-11.html 24.10.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti